Mitä kuuluu hyvään ratkaisuun? Tähän listaan on koottu ne asiat, jotka pitää muistaa tilannetta tarkastellessa.

1. Pysy rauhallisena, jotta pystyt ajattelemaan. Et ole itse aivojen reaktiotilassa, jolloin lapsen on myös mahdollista rauhoittua, koska hän pystyy peilaamaan sinun rauhallisuuteesi.

2. Erota oma sisäinen maailmasi lapsen maailmasta. Vaikka sinua jännittäisi, se ei tarkoita, että lasta jännittää tai toisinpäin. On tärkeää osata erottaa omat tunteet lapsen tunteista ja omat kehon tilat lapsen kehon tiloista.

3. Katso asiaa lapsen näkökulmasta. Mieti millaisia tunteita ja ajatuksia lapselle voi olla tilanteesta? Kurkista lapsen mieleen ja auta lasta sanoittamaan hänen tunteitaan ja ajatuksiaan.

4. Mene käyttäytymisen taakse. Ei-toivottu käyttäytyminen on aina oire jostakin, ja jos jäät vain muokkaamaan käyttäytymistä, et hoida sisäistä syytä.

5. Lue käyttäytymistä. Lapsen käyttäytyminen on aina viesti jostain, mitä hän ei vielä osaa sanoittaa tai uskalla sanoa. Mieti siis käyttäytymistä viestinä. Mitä lapsi yrittää kertoa?

6. Vähennä sanoja. Vaikeassa tilanteessa, varsinkin lapsen ollessa reaktiotilassa, liika puhe vain kuormittaa lasta. Käytä yksinkertaista kieltä ja lyhyitä lauseita. Jos puhut paljon, pidä myös taukoja puheessa. Melkeinpä aina on varaa puhua vähemmän ja kuunnella enemmän.

7. Muista ensin tunne ja sitten kasvatus. Muista aloittaa tunteista ja rauhoittumisesta. Reaktiotilasta tulee ensin päästä aivojen rauhalliseen tilaan. Järkisyyt ja perustelut eivät merkitse lapselle mitään, jos hän ei voi vastaanottaa niitä. Myös puhe on turhaa ennen kuin tilanne on rauhoittunut. Järkisyyt ja perustelut taas eivät auta tunnekuohussa.

8. Seuraa lapsen viestejä. Voi olla, että kerran laantunut tunne nousee uudestaan ja meidän tulee toistamiseen rauhoittaa tilanne. Huomaa etenkin, jos lapsi laittaa kädet korvilleen, menee piiloon tai vetäytyy esimerkiksi kyyryyn. Tällöin tilanne on liian intensiivinen ja kuormittava lapselle. On aika rauhoitella hetki.

Voimme tilanteeseen suhtautumisella vaikuttaa siihen, miten konfliktitilanteet sujuvat. Usein konfliktitilanteessa ärsyynnymme ja näemme tilanteen haittana tai häiriönä sen hetkiselle tasapainolle. Tunnemme, että se vie arvokasta aikaa pois muusta tekemisestä.

Konfliktitilanteen voi nähdä myös mahdollisuutena. Se tuo esiin jonkin asian, jota ei ole vielä ratkaistu, jota lapsi ei ole vielä oppinut tai jonka rajaa ei ole asetettu. Konfliktitilanteissa onkin aina mahdollisuus oppia uutta. Tämä mahdollisuus avautuu parhaiten konfliktitilanteissa, jos otamme tilanteen vastaan mahdollisuutena oppia eikä vain vaivana. Olemme valmiita ratkaisemaan asian, emmekä mieti lapsen rankaisua.

Lähde: Tiia Trogen
Positiivinen kasvatus

TILAA KIRJA TÄSTÄ.