Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen ovat keskeisimpiä 0—3-vuotiaiden harjoittelemia tunnetaitoja.



Ne muodostavat tärkeän pohjan muiden tunnetaitojen oppimiselle. Tunteiden ja kehollisten kokemusten sanoittaminen auttavat lasta ymmärtämään, miltä tunteet tuntuvat kehossa, millä nimillä niitä kutsutaan ja miksi ne heräävät.

Tunteita tunnistamalla ja nimeämällä lapsi oppii ymmärtämään omia tunnereaktioitaan, säätelemään niitä ja kertomaan ajan kanssa kokemuksistaan muillekin. Tunnesanojen käyttäminen arjessa on hyvä keino opettaa lapselle tunteiden tunnistamista ja nimeämistä samalla kun lapsen sanavarasto muutenkin laajenee. Lapsen tunteiden lisäksi aikuinen voi nimetä omia tunteitaan tai vaikkapa kirjan hahmon tunteita.

”Näytät niin iloiselta. Mikä ihana hymy!”
”Taidat olla aika innoissasi tästä lelusta, kun jalkasi ja kätesi heiluvat niin hurjasti!”
”Huomaan, että sinua suututtaa ihan hirveästi, kun saa mennä vielä ulos, vaikka haluaisit! Olet puristunut ihan tiukaksi mytyksi.”
”Kylläpä sydämesi pamppailee kovaa. Jännittääkö sinua?”
”Voi, taisit pelästyä. Se olikin tosi kova ääni!”

Lapsen tunnekokemusten sanoittaminen on hyvä keino osoittaa lapselle, että yrität ymmärtää häntä ja näet hänen hätänsä, mikä jo helpottaa lapsen oloa ja vahvistaa teidän välistänne yhteyttä. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen auttaa suuntaamaan katsetta lapsen käyttäytymisen taakse. Silloin aikuinen ei ainoastaan mieti, mitä lapsi nyt tekee ja miten sen saisi loppumaan, vaan miksi hän toimii kuten toimii. Mitä lapsi nyt tuntee ja tarvitsee? Tällainen ajatusketju auttaa pysymään rauhallisena ja säilyttämään empaattisen asenteen lasta kohtaan.

Lähde: Julia Pöyhönen — Heidi Livingston
Miun tunnekasvatuspaketti
Tunnelorukortit ja aikuisen opas

Tämän artikkelijutun kuva on julisteena Miun tunnekasvatuspaketissa! ♥



Tilaa paketti teille