Tunteen, toimintayllykkeen tai toiminnan myötätuntoinen oikeaksi vahvistaminen ei aina ole helppoa vanhemmille tai kasvattajille, joilla olisi paljon muutakin tekemistä kuin pysähtyä lapsen milloin minkäkin itkun ja kitinän ääreen.

Voi olla, että aikuisen ajatus on ”voi ei taas”, kun lapsi aloittaa lohduttoman harminsa purkamisen. Olisi pyykkejä laitettavana tai kiire töihin. Ei huvita eikä jaksaisi. Vaikka tietää, että pitäisi olla myötätuntoinen, ei pysty. Tulee sanottua lapselle rumasti tai tiukasti. Hetkellisesti aikuisen hermostuminen saattaakin hiljentää lapsen, mutta hän yrittää tyhjentää tunneämpäriään aikuiselle uudelleen seuraavassa tilanteessa. Mitä voi tehdä?

Ensinnäkin yritä tuntea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Kun aikuisella on kiireitä tai muita paineita, on aivan ymmärrettävää, että kaikki ei suju niin kuin parhaimmillaan sujuisi. Lapsi ei mene rikki, jos aikuinen ei joka kerta jaksa suhtautua hänen reaktioihinsa myötätuntoisesti. Täydellisyyttä ei ole eikä tule, ja virheistään voi oppia aivan erityisen hyvin.

Jos haluaa lapsen oppivan aggressiosiedon taitoja, aikuisen on yleensä aloitettava itsestään. On monia asioita, joita aikuinen voi tehdä helpottaakseen lapsen oloa. Jos aikuinen hermostuu lapselle, on syytä miettiä tapahtunutta siitä näkökulmasta, missä kohtaa olisi itse kasvattajana voinut vielä tehdä toisella tavalla. Olisiko tilannetta voinut ennakoida? Entä missä vaiheessa itseltä kasvattajana olisi vielä irronnut myötätuntoinen, lempeä asennoituminen lasta kohtaan, ja lapsen tylytys tai liiallinen kritisointi olisi jäänyt väliin? Mitä hyvää tai huonoa olisi seurannut siitä, jos olisit pyrkinyt vahvistamaan lapsen tunnekokemusta? Olisiko mahdollista, että lapsi olisi rauhoittunut nopeammin ja tilanteesta olisi päästy etenemään arjen asioihin? Ennen kaikkea olisiko lapsi saanut mallia siihen, miten kannattaa toimia, kun itseä harmittaa tai tuntuu muuten pahalta?

Kysymyksiä pohdittavaksi, kun aikuinen on hermostunut lapselle
• Missä vaiheessa aloit tuntea kielteisiä tunteita, kuten turhautumista, ärtymistä, surua tai vihaa lasta kohtaan? Kuinka voimakkaita tunnekokemuksesi olivat: lieviä, keskivahvoja vai vahvoja?
• Missä vaiheessa olisit vielä voinut suhtautua myötätuntoisesti lapsen reaktioon tai tunteeseen? Miten olisit voinut validoida lapsen tunnekokemusta tilanteessa?
• Mitä sanoja tai keinoja olisit voinut kokeilla lapsen rauhoittamiseksi tai lapsen olon helpottamiseksi? Mitä keinoja aiot käyttää jatkossa vastaavassa tilanteessa?
• Mitä rauhoittumiskeinoja voit itse käyttää seuraavalla kerralla pysyäksesi myötätuntoisena lapsen hermostuessa?

Lähde:
Riikka Riihonen — Minna Koskinen — Mira Piitulainen (kuv.)
Kuinka kiukku kesytetään?
Lasten aggressiokasvatus
PS-kustannus

TILAA KIRJA TÄSTÄ