Juttu on koostettu Heli Mäkelän kirjasta Näe lapsen käytöksen taakse

Kenenkään vanhemman ei tarvitse kauaa pohtia, mistä puhutaan, kun mainitaan uhmaikäisen raivarit, iltaväsymyksen kitinä tai teini, joka paiskaa oven nenän edestä. Käytös voi tuntua piinalliselta, joskus jopa tahalliselta kiusanteolta.



Mutta mitä jos lapsi ei tarkoitakaan ärsyttää?

Kasvatusalan asiantuntija ja varhaiskasvatuksen ammattilainen Heli Mäkelä muistuttaa tuoreessa kirjassaan Näe lapsen käytöksen taakse, että lapsen käyttäytymisen takaa löytyy aina tunteita, tarpeita ja hermoston tiloja. Hänen mukaansa ratkaiseva kysymys ei ole

”Miten saan lapsen tottelemaan?” vaan ”Mitä tämä käytös kertoo ja miten voin palauttaa yhteyden lapseen?”

Käytös on viesti

— Usein lapsen ei-toivottu käytös on pyyntö yhteyteen, Heli Mäkelä sanoo kirjassaan.
— Jos lapsi kokee turvaa, hän on joustava, rauhallinen ja valmis oppimaan. Jos taas hermosto on stressi- tai selviytymistilassa, se näkyy kiukutteluna, lamaantumisena tai levottomuutena. Käytöstä ei pidä tulkita tahalliseksi ärsyttämiseksi vaan viestinä siitä, että lapsi tarvitsee aikuisen apua.

Mäkelä korostaa, että perinteiset palkitsemis- ja rangaistusmenetelmät eivät yksin riitä. — Tarrataulukot ja jäähypenkit voivat hetkellisesti muuttaa käyttäytymistä, mutta ne eivät auta lasta tulemaan sinuiksi tunteidensa kanssa. Meidän täytyy kysyä: mitä lapsi tarvitsee juuri nyt kokeakseen turvaa?

Katse lapsesta aikuiseen

Kirjassa muistutetaan, että aikuisen oma hermoston tila vaikuttaa ratkaisevasti tilanteisiin.
— Kun vanhempi on stressaantunut, kiireinen tai ärtynyt, se tarttuu lapseen. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka pystyy rauhoittumaan, kannattelemaan ja sietämään myös haastavia tunteita. Silloin lapsi oppii, ettei tunteita tarvitse pelätä, Mäkelä kuvaa.

Hän rohkaisee vanhempia pysähtymään: mitä tapahtuu minussa, kun lapsi raivoaa? Miksi juuri tämä tilanne ärsyttää minua? — Ymmärrys omasta toiminnasta avaa uusia mahdollisuuksia kasvatukseen. Pienetkin muutokset aikuisen tavassa reagoida voivat vahvistaa lapsen turvaa ja vähentää konflikteja.

Käytännön vinkkejä arkeen

Mäkelä tiivistää kolme keskeistä oivallusta, joista voi olla apua jokaiselle vanhemmalle:
1. Pysähdy ja hengitä. Kun lapsi käyttäytyy haastavasti, ota ensin hetki itsellesi. Rauhallinen aikuinen on lapsen turva.
2. Kysy uteliaasti, älä tuomitse. Sen sijaan että ajattelet ”lapsi tekee tämän tahallaan”, kokeile kysyä mielessäsi: ”Mitä lapsi yrittää minulle viestiä?”
3. Muista yhteys. Riitojen jälkeen palaa aina takaisin yhteyteen. — Lapselle on tärkeää kokea, että hän on arvokas ja rakastettu, vaikka hänen käytöksensä olisi hetkellisesti hankalaa, Mäkelä sanoo.

Haluamme kasvattaa hermostoltaan joustavia lapsia

Mäkelä toivoo, että vanhemmat näkisivät kasvatuksen ennen kaikkea yhteyden rakentamisena, eivät lapsen kontrollointina.
— Lapsi ei synny osaten hallita tunteitaan, vaan hän tarvitsee siihen turvallisen aikuisen mallia ja apua. Kun lapsi saa kokea olevansa turvassa, hän kasvaa joustavaksi, rohkeaksi ja kykenee kohtaamaan myös elämän vaikeuksia.

Hän muistuttaa lopuksi: — Meidän tehtävämme ei ole kasvattaa pelokkaita ja tottelevaisia lapsia, vaan lapsia, jotka uskaltavat olla omia itsejään ja luottavat siihen, että heidän tunteensa tulevat kuulluiksi.


Kirja Näe lapsen käytöksen taakse (2025, Heli Mäkelä) on suunnattu sekä vanhemmille että varhaiskasvatuksen ammattilaisille.


Kirjasta: Heli Mäkelä
Näe lapsen käytöksen taakse

Hermostotietous tuo paljon myötätuntoa sekä lasta että itseä kohtaan. Näe lapsen käytöksen taakse -kirjassa paneudutaan lapsen käytöksen ymmärtämiseen ja siihen toimivilla tavoilla vaikuttamiseen.

Tutustu kirjaan