Kun puhumme lasten ja nuorten tulevaisuustaidoista, esiin nousevat usein oppimiskyky, luovuus, vuorovaikutustaidot ja kyky sopeutua muuttuvaan maailmaan. Mutta mitä jos yksi tärkeimmistä tulevaisuustaidoista onkin kyky tuntea itsensä?



Kuka minä olen? Millainen olen? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Missä olen hyvä ja mikä tuntuu minusta vaikealta? Miten toimin muiden kanssa? Mikä auttaa minua silloin, kun kohtaan vaikeita tunteita tai tilanteita?

Itsetuntemuksen perusta syntyy varhain. Kun lapsi oppii tutkimaan itseään, kokemuksiaan, ominaisuuksiaan, toiveitaan ja tunteitaan, hän rakentaa samalla minäkuvaansa ja myöhemmin laajempaa käsitystä omasta identiteetistään.

Minäkuva tarkoittaa sitä, miten lapsi ajattelee ja kuvaa itseään tietyssä hetkessä ja tilanteessa. Se rakentuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja muuttuu iän ja kokemusten myötä. Identiteetti puolestaan on laajempi kokonaisuus, johon liittyvät kysymykset siitä, kuka olen, mistä tulen ja mikä minulle on tärkeää. Identiteetti rakentuu minäkuvan pohjalta ja kehittyy läpi elämän.

Varhaislapsuudessa minäkuva on vielä hyvin konkreettinen. Lapsi kuvaa itseään tekemisten, läheisten ihmisten, tavaroiden ja fyysisten ominaisuuksien kautta. Hän voi kertoa, että hänellä on ruskeat hiukset, hän on nopea juoksija tai jokin tietty tavara kuuluu juuri hänelle. Pienten lasten käsitys itsestä on myös usein hyvin myönteinen, sillä kyky arvioida itseä kriittisesti kehittyy myöhemmin.

Kouluikään tullessa minäkuva alkaa sisältää enemmän sisäisiä ominaisuuksia ja erilaisia rooleja. Lapsi tunnistaa itsessään vahvuuksia ja heikkouksia sekä alkaa tarkastella itseään suhteessa ympäristöönsä. Hän saattaa ajatella olevansa hyvä ystävä, menestyvänsä koulussa tai olevansa huumorintajuinen. Samalla käsitys itsestä alkaa jäsentyä koulun, perheen, ystävyyssuhteiden ja harrastusten kaltaisten elämänalueiden kautta.

Nuoruudessa pohdinta syvenee edelleen. Nuori pystyy tarkastelemaan itseään useammasta näkökulmasta ja huomaamaan myös itsessään olevia ristiriitoja. Hän voi esimerkiksi olla joissakin tilanteissa hyvin sosiaalinen mutta kaivata toisinaan paljon omaa tilaa. Samalla identiteetin rakentaminen nousee yhä tärkeämmäksi, kun nuori pohtii omia arvojaan, tulevaisuuttaan ja paikkaansa yhteisössä.

Itsetuntemusta voi harjoitella

Itsetuntemus voi kuulostaa suurelta ja abstraktilta käsitteeltä, mutta sitä voidaan harjoitella hyvin yksinkertaisilla kysymyksillä. Pienen lapsen kanssa voidaan aloittaa siitä, mistä hän pitää, ketkä ovat hänelle tärkeitä, mitä hän osaa ja millaisista asioista hänen arkensa muodostuu. Myöhemmin voidaan siirtyä pohtimaan esimerkiksi omia vahvuuksia, tunteita, toimintatapoja, arvoja ja tulevaisuuden toiveita.

Näitä keskusteluja varten Maria Matilaisen Kuka minä- ja Millainen minä -kysymyskortit on suunniteltu tukemaan lasten ja nuorten minäkuvan ja identiteetin rakentumista. Korttien avulla lapsi tai nuori voi tutkia itseään, kokemuksiaan, ominaisuuksiaan, toiveitaan ja tunteitaan.

Kortit on jaettu kahteen tasoon, jotta kysymykset vastaavat lapsen kehittyvää kykyä tarkastella itseään.

Ensin kysytään: Kuka minä olen?

Kuka minä -pakassa on 50 kuvitettua korttia, joiden kysymykset painottuvat konkreettisiin ja helposti lähestyttäviin asioihin. Niissä käsitellään esimerkiksi omaa perhettä ja fyysisiä piirteitä, lempivärejä ja -ruokia, ystävyyssuhteita, koulunkäyntiä, harrastuksia, taitoja ja luonnetta.

Kortit sopivat erityisesti varhaiskasvatuksesta alakouluikään, jolloin juuri tällaiset teemat ovat minäkuvan kehityksen kannalta ajankohtaisia. Niitä voidaan kuitenkin käyttää myös nuorten kanssa esimerkiksi työskentelyn alkuvaiheessa, kun tavoitteena on tutustuminen, luottamuksen rakentaminen ja vähittäinen eteneminen kohti syvempää itsetutkiskelua.

Näennäisen yksinkertaisillakin kysymyksillä on merkitystä. Kun lapsi pohtii, mistä hän pitää, mitä hän osaa tai millainen ystävä hän on, hän harjoittelee samalla muodostamaan käsitystä itsestään ja pukemaan sitä sanoiksi.

Sitten voidaan kysyä: Millainen minä olen?

Nuoruudessa kyky tarkastella itseä monipuolisemmin vahvistuu. Silloin myös kysymykset voivat muuttua abstraktimmiksi.

Millainen minä -pakassa on 50 korttia, joiden avulla voidaan pohtia esimerkiksi omia tunteita ja vahvuuksia, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä, toimintatapoja, rauhoittumiskeinoja, arvoja, tärkeitä asioita ja tulevaisuuden unelmia.

Nuori voi pysähtyä miettimään, mistä hän on itsessään ylpeä, mitä hän haluaa tehdä muiden hyväksi, mikä auttaa häntä hankalassa tilanteessa tai millaisia asioita hän pitää elämässään tärkeinä. Kortit sopivat erityisesti yläkouluiästä alkaen, kun nuori pystyy jo reflektoimaan kokemuksiaan, tarkastelemaan itseään useista näkökulmista ja ajattelemaan asioita pidemmällä aikavälillä. Samojen kysymysten äärelle on kiinnostavaa pysähtyä myös aikuisena.

Minäkuva ei rakennu tyhjiössä

Lapsi ja nuori muodostavat käsitystä itsestään jatkuvasti suhteessa muihin ihmisiin. Ympäristöltä saatu palaute, toisten odotukset, sosiaaliset suhteet ja erilaisissa tilanteissa saadut roolit vaikuttavat siihen, millainen kuva itsestä vähitellen muodostuu. Myös sillä on merkitystä, millaisilla sanoilla aikuiset kuvaavat lasta ja miten toiset lapset suhtautuvat häneen.

Siksi lapselle ja nuorelle on tärkeää antaa mahdollisuus myös itse kertoa, millaisena hän näkee itsensä.

Kysymyskorttien tarkoituksena ei ole määritellä lasta ulkopuolelta eikä löytää oikeita vastauksia. Päinvastoin niiden äärellä aikuisen tehtävänä on kohdata lapsi tai nuori hyväksyvästi, sensitiivisesti ja arvottamatta. Kun aikuinen kuuntelee ja antaa tilaa pohdinnalle, hän viestii samalla, että lapsen ajatukset ja tunteet ovat merkityksellisiä. Lapselle tulee lupa olla oma itsensä.

Kun opimme tuntemaan itsemme, opimme ymmärtämään myös muita

Korttien avulla ei harjoitella vain oman itsen tarkastelua. Ryhmässä käytettyinä ne antavat mahdollisuuden kuulla, miten eri tavoin ihmiset kokevat itsensä ja millaiset asiat ovat heille merkityksellisiä.

Yksi voi tarvita rauhoittuakseen omaa tilaa, toinen toisen ihmisen läheisyyttä. Yhdelle tärkeintä voi olla perhe, toiselle ystävät tai harrastus. Samankin kysymyksen voi ymmärtää monella tavalla.

Kun lapset ja nuoret kuulevat toistensa ajatuksia, he harjoittelevat samalla erilaisuuden hyväksymistä sekä toisten mielipiteiden ja arvojen kunnioittamista. Ryhmässä voidaan rakentaa keskustelukulttuuria, jossa erilaiset näkökulmat saavat olla arvokkaita silloinkin, kun ne poikkeavat omista.

Itsetuntemus ja toisten ymmärtäminen liittyvät vahvasti toisiinsa. Kun lapsi oppii tunnistamaan oman tapansa kokea maailmaa, hänen voi olla helpompi ymmärtää myös sitä, etteivät kaikki koe sitä samalla tavalla.

Yhdestä kysymyksestä voi syntyä paljon

Kortteja voidaan käyttää varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotyössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa, psykologi- ja terapiatyössä, perhetyössä, kuntoutuksessa, harrastusryhmissä ja kotona. Niitä voi hyödyntää niin yksilötyöskentelyssä kuin ryhmän tutustumisessa ja ryhmäyttämisessä.

Yksinkertaisimmillaan voidaan nostaa yksi kortti päivässä ja keskustella sen kysymyksestä. Korteista voi rakentaa myös itsetuntemuspäiväkirjan, oman elämäntarinan, julisteen tai kollaasin. Niitä voidaan käyttää parikeskusteluissa, korttiringissä tai lattialle rakennettavassa itsetuntemuspolussa. Vanhempi ja lapsi voivat puolestaan vastata kysymyksiin yhdessä vaikka iltarutiinien yhteydessä.

Tulevaisuustaito, jota tarvitaan läpi elämän

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Emme tiedä tarkasti, millaisessa työelämässä tämän päivän lapset aikanaan toimivat, millaisia ammatteja heillä on tai millaisia muutoksia heidän elämänsä aikana tapahtuu.

Riippumatta siitä, millainen maailma heitä odottaa, heidän täytyy elää yhden ihmisen kanssa koko elämänsä: itsensä.

Kyky tunnistaa omia ominaisuuksia, tunteita, toimintatapoja, arvoja ja toiveita voi auttaa tekemään omaan elämään sopivia valintoja ja ymmärtämään omaa paikkaa suhteessa muihin. Itsetuntemus ei tule koskaan täysin valmiiksi, sillä minäkuva ja identiteetti kehittyvät läpi elämän. Niiden tutkimisen voi kuitenkin aloittaa jo varhain.

Lähde: Maria Matilainen
Kuka minä ja Millainen minä -kysymyskortit



Tutustu kortteihin lisää