Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Joo, joo: tunnetaidot! Mutta miten helposti alkuun? Täällä viisi heti käyttöön otettavaa harjoitusta


"Tunnetaidot sitä ja tunnetaidot tätä ja kyllä niitä tunnetaitoja nyt pitäisi vaan harjoitella." Jokainen meistä varmasti tiedostaa, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä, mutta asia saattaa näyttäytyä epämääräisenä möhkäleenä. Hyvä uutinen on se, että jokainen vanhempi opettaa tietämättään tunnetaitoja jatkuvasti omalla esimerkillään ja kohtaamalla lapsen rakastavasti. Tunnetaitojen opettaminen ei ole rakettitiedettä eikä se sisällä vaatimusta siitä, että lapsi pitää kasvattaa täydellisen oikein. On kuitenkin mahtavaa, että tunnetaitoihin tulee jatkuvasti uusia vinkkejä ja tietoa.

Tässä tunnetaitomateriaaleista viisi helppoa harjoitusta:


1. Tunnesanat osaksi arkea
Kiinnitä viikon ajan erityistä huomiota tunteiden nimeämiseen lapsen kanssa puuhaillessasi. Yritä mahduttaa jokaiseen päivään monipuolinen joukko myönteisiä ja kielteisiä tunnesanoja. Voit nimetä lapsen tunteita, omia tunteitasi sekä kirjan, leikin tai televisiosarjan hahmojen tunteita.

Pidä tunteet keskipisteenä, kun juttelet lapsen kanssa hänen päivästään:
• Millainen päivä sinulla on tänään ollut? Millaisia tunteita sinulla on ollut päivän aikana?
• Mikä teki sinut tänään erityisen iloiseksi?
• Tapahtuiko tänään jotakin, joka teki sinut surulliseksi, vihaiseksi tai jännittyneeksi?

Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni ja suuri tunnemöykky

2. Askarrelkaa tunnetaulu
Leikatkaa kuvia ilmeistä esimerkiksi lehdistä. Tunnetaulun on hyvä kattaa ainakin ilo, suru, viha, hämmästyminen, pelko ja häpeä. Käy tunnetaulun avulla tai muuten päivittäin mukavassa tilanteessa lapsen kanssa läpi, minkälaisia tunteita olette tänään kokeneet. Monet lapset kertovat tällaisissa tilanteissa päivänsä tapahtumia enemmänkin. Hyödynnä tilanne keskusteluun ja puhu lapselle toistuvasti siitä, miten jokainen ihminen tuntee mitä erilaisimpia tunteita päivän aikana. Tunteet tulevat ja menevät kuin aallot tai pilvet.

Lähde: Riikka Riihonen & Minna Koskinen: Kuinka kiukku kesytetään?

3. Tunnetanssi
Laitetaan musiikkia soimaan. Tanssi iloisesti. Sitten tanssi ujosti. Sitten uteliaana. Sitten surullisesti. Sitten hurjasti ja innostuneesti. Lopuksi keksi itse, mitä tunnetta tanssit ja muut saavat arvata, mikä tunne se olisi.

Lähde: Petronella Grahn & Heli Mäkelä: Tunneseikkailukortit

4. Syvähengitys
Syvähengitys auttaa rauhoittamaan vihasta jännittyneen kehon ja laskemaan tunteen voimakkuutta. Harjoittele hengittämään syvään sisään nenän kautta siten, että vatsa pullistuu. Hengitä ulos suun kautta hitaasti siten, että vatsa palautuu. Voit kuvitella puhaltavasi saippuakuplia. Laita käsi vatsalle ja hengitä kolme kertaa hitaasti syvään. Mitä huomaat?

Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fannin tunnetaitokortit

5. Askarrelkaa kiukkumittari
Kiukun mittaamisen idea on yksinkertainen: tunteiden voimakkuutta voi mitata samoin kuin vaikkapa ulkoilman lämpötiloja. Mitä voimakkaampi tunne on, sitä enemmän lapsi tarvitsee aikuisen apua rauhoittumiseen.

Tunteita mittaamalla ja niistä puhumalla lapsikin saa käsityksen siitä, että tunteita tulee ja menee eri voimakkuuksilla. Tunteiden kanssa on helpompi oppia toimimaan, jos niitä osaa arvioida ja niistä voi puhua. Fiksu vanhempi tai kasvattaja valitsee toimintatapansa lapsen hermostumistilanteessa sen perusteella, miten voimakkaassa tunnetilassa lapsi on. Siksi myös aikuinen hyötyy lapsen tunteiden voimakkuuden mittaamisesta.

Lähde: Riikka Riihonen & Kaisla Suokas: Aada ja kiukkuleijona

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.