Tweet

Ollakseen lapsen tukena tulee aikuisen olla itsekin tasapainossa ja kyetä säätelemään itseään

Ote Merja Tompurin Tenavat tasapainoon -kirjasta

Tasapainoinen mieli luo kasvupohjan hyvinvoinnin lisääntymisen, oppimisen mahdollistumisen ja käyttäytymisen säätelyn lisäksi myös elämänilon kokemiselle. Sanalla elämänilo viitataan ihmisen onnellisuuden ja kukoistuksen tunteeseen, joka on lähtöisin ihmisen mielentilasta eikä ulkoisista olosuhteista.

Onnellisuuden ja positiivisuuden merkitystä on tutkittu paljon erityisesti positiivisen psykologian piirissä: ne ovat oleellinen osa ihmisen hyvinvointia, ja niillä on merkitystä jopa fyysiselle terveydelle.

Oleellinen tekijä elämänilon kokemiselle perheessä on lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus. Erityisesti säätelyä vasta harjoitteleva lapsi saa vuorovaikutusyhteyden kautta aikuiselta keinoja ja tukea säätelyyn ja sen oppimiseen.

Ollakseen lapsen tukena tulee aikuisen olla itsekin tasapainossa ja kyetä säätelemään itseään. Lapsi ottaa mallia aikuisesta, ja lapselle jää parhaiten mieleen se, mitä aikuiset tekevät ja miten käyttäytyvät, eikä se, mitä he sanovat. Aikuisen täytyy myös tuntea lapsi, jotta hän tunnistaa lapsen toiminnan taustalla olevat syyt ja osaa valita sopivat keinot lapsen tukemiseen.

Syiden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan asettaa tavoitteita ja sen jälkeen kokeilla erilaisia keinoja tasapainon saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä hankkia keinoja toimia tilanteissa, joissa tasapaino järkkyy. Se onnistuu läsnäolon ja vuorovaikutuksen kautta, jotka nivoutuvat kuormituksen, vireyden ja tunteiden säätelyyn.

Pidä kalenteria tunnereaktioista itsessäsi

Usein arjen tilanteet lapsen kanssa sujuvat omalla painollaan. Itse kullekin kehittyy ajan myötä opittuja toimintatapoja, joihin ei juuri tule kiinnittäneeksi huomiota.

Oikeastaan on nurinkurista, että tarkkailemme jatkuvasti lapsen käyttäytymistä valmiina antamaan heille ohjeita oikeasta tavasta toimia, kun samalla olemme sokeita omalle käyttäytymisellemme. Kuinka moni aikuinen ottaa halutessaan tavaran lapsen kädestä mutta moittii lasta, jos tämä tekee saman? Kuinka moni meistä tiuskahtaa ärtyneenä lapselle ja kuitenkin samalla odottaa tämän käyttäytyvän kauniisti?

Joskus aikuisetkin voisivat pysähtyä tarkkailemaan itseään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tämän voisi tehdä esimerkiksi niin että pitää viikon ajan kalenteria, johon kuvailee päivittäin jonkin haastavan vuorovaikutustilanteen ja sen, millaisia tunteita, ajatuksia, kehontuntemuksia ja toimintayllykkeitä tilanne itsessä aiheutti. Vastapainoksi on hyvä tarkkailla samalla tavalla myös miellyttäviä tilanteita.

Lähde: Merja Tompuri
Tenavat tasapainoon -kirja

Teoksessa kerrotaan, mitä asioita voit havainnoida lapsen käyttäytymisestä, ja esitellään menetelmiä, joilla voit tukea lapsen sisäisen rauhoittumisjärjestelmän toimintaa ja auttaa häntä pitämään yllä sopivaa vireystilaa. Käytännön tueksi mukana on yli 40 tehtävä- ja lomakepohjaa.