Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Uhmakkaasti käyttäytyvä lapsi hyötyy perusteluista ja ennakoinnista


Uhmakas käyttäytyminen, tuo niin tuttu ilmiö pienten ja joskus vähän isompienkin lasten kanssa. Lue tästä jutusta vinkit uhmakkaan käyttäytymisen kanssa selviämiseen lämpimän vuorovaikutustavan mukaisesti Liisa Ahosen kirjasta Haastavat kasvatustilanteet.

Moni vanhemmista myöntää kokevansa, että lapsi pyrkii tarkoituksellisesti manipuloimaan heitä tai haastamaan heidän auktoriteettiasemaansa aikuisena. Valitettavasti tällainen ajattelutapa johtaa haitalliseen kierteeseen, kun kasvattaja pyrkii palauttamaan auktoriteettiasemaansa takaisin itselleen. Usein tällaisissa tilanteissa on luontevaa turvautua kieltämiseen, rajoittamiseen ja rangaistuksiin, vaikka ne vain pahentavat tilannetta entisestään.

Kuinka sitten toimia haastavassa tilanteessa?


1. Perustelut ja ennakointi

Lapselle voi ja pitää perustella jo hyvissä ajoin ennen leikkituokion aloittamista, kuinka kauan aikaa leikkimiselle varataan. Ajattele hetki tilannetta, jossa työantajasi kehottaisi sinua laatimaan vaikkapa toimintasuunnitelman seuraavalle kuukaudelle. Hän ei kuitenkaan määrittelisi lainkaan sitä, kuinka kauan aikaa sinulla olisi toiminnan suunnitteluun. Tietäisit vain, että hetkenä minä hyvänsä esimies saattaa ilmestyä paikalle ja vaatia sinua päättämään työskentelysi. Lapset joutuvat hyvin usein tilanteisiin, joissa aikuiset säätelevät heidän ajankäyttöään toisinaan hyvinkin ennakoimattomasti. Toiset lapset ovat joustavia mieleltään ja hyvien sosiaalis-emotionaalisten taitojensa ansiosta voivat lennokkaasti siirtyä toiminnasta toiseen. Monelle lapselle tällainen vaatimus on kuitenkin vielä kohtuuton.

2. Perusteluissa kannattaa selittää lapselle myös säännön taustalla oleva syy.

Mikäli lapsi ei ymmärrä säännön järkiperäisyyttä, hän todennäköisesti koettelee sitä kerta toisensa jälkeen. Perusteluiden avulla on mahdollista välttää monia haastavia kasvatustilanteita uhmakkaasti käyttäytyvien lasten kanssa. Kun lapsi ymmärtää, etteivät kasvattajat luo sääntöjä huvikseen tai lapsia tahallaan rajoittaakseen, sääntöjen noudattaminen on heille edes hiukkasen helpompaa.

3. Aikuisen on huomattavasti helpompaa sietää uhmakasta käyttäytymistä, kun hän palauttaa mieleensä, että lapsella ei vielä ole sosiaalis-emotionaalisia valmiuksia toimia joustavasti tilanteessa.

Pienille, alle kolmevuotiaille lapsille tyypillinen mustavalkoinen ajattelutapa saattaa näyttäytyä vielä hyvin voimakkaasti esimerkiksi viisivuotiaan lapsen käyttäytymisessä. Rankaiseminen uhmakkaasta eli joustamattomasta ajattelusta on yhtä väärin kuin vasta pyöräilemään opettelevan lapsen rankaiseminen kaatumisesta. Lapsi ei kaadu tahallaan, eikä uhmakkaasti käyttäytyvä lapsikaan ajattele joustamattomasti tahallaan.

4. Tärkeintä uhmakkaasti käyttäytyvien lasten kanssa onkin oivaltaa, että joustamaton mieli ei opi joustamattomalla kasvatustyylillä yhtään sen joustavammaksi.

Usein joustamista kasvatustilanteissa kuitenkin vältellään ja vähätellään, koska kasvattajan joustavuus yhdistetään liian usein periksi antamiseen ja lapsen pillin mukaan tanssimiseen. Tässä yhteydessä on todettava, ettei joustamista missään nimessä tule sekoittaa curling-kasvattajuuteen, jossa lapsen edestä pyritään lakaisemaan kaikki mahdolliset esteet ja harmia aiheuttavat tilanteet kiukuttelun pelossa.

BONUS: Kolme erilaista lähetysmistapaa tulistuvan lapsen kanssa toimimiseen


Ross Greene esittelee kirjassaan Tulistuva lapsi kolme erilaista lähestymistapaa herkästi tulistuvan lapsen kanssa toimimiseen.

Greenen mukaan jos lapsella on vielä joustamaton mieli ja hän tulistuu herkästi, hänen kanssaan tulisi toteuttaa yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua.

Se koostuu kolmesta tekijästä:
1. empatiasta,
2. ongelman määrittelystä ja
3. kutsusta neuvotteluun.

Empatia paitsi rauhoittaa lasta myös osoittaa hänelle, että hänen ajatuksensa ja tarpeensa ovat kasvattajalle tärkeitä. Täten empaattinen suhtautuminen myös petaa mahdollisuuksia keskustelulle. Seuraavaksi on tärkeää määritellä ongelma yhdessä. Ongelma voi olla esimerkiksi haluttomuus osallistua. Kun ongelma on määritelty, kasvattaja kutsuu lapsen neuvotteluun. Neuvottelun tarkoituksena on ratkaista ongelma yhdessä siten, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.

Lähde: Liisa Ahonen
Haastavat kasvatustilanteet
Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja
TILAA KIRJA TÄSTÄ.

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.