Tweet

Kiusaaja tarvitsee tukea kaveritaitoihinsa

Lasten kanssa on tärkeää pohtia, mistä kiusaaminen johtuu. Lasten oivalluksia kiusaamisen syistä kannattaa kirjata muistiin, jotta ne eivät unohdu. Usein lapset tuovat oivalluksissaan esiin seikkoja, joita me aikuiset emme syystä tai toisesta tunnista. Mikäli lapset eivät tuo oivalluksissaan esille sitä, että joku voi kiusata, koska hän ei osaa vielä huomioida toisten tunteita, tulee aikuisen ottaa aihe käsittelyyn.

Aikuisen tehtävänä on selittää, ettei kiusaaja hyödy ankarista rangaistuksista, eristämisestä ja yksin jäämisestä. Hän tarvitsee apua kaveritaitoihinsa. Kaveritaidot ovat taitoja siinä missä muutkin taidot! Niitä voi harjoitella aivan kuten harjoittelemme esimerkiksi pyörällä ajamista, lukemista ja laulamista. Kiusaaja hyötyy siitä, että häntä opetetaan toimimaan ystävällisesti ja kannustavasti muita kohtaan.

Empatia on tärkeä sosiaalis-emotionaalinen taito, jolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää toisen tunteita lähtemättä kuitenkaan itse tunteeseen mukaan. Aikuinen voi piirtää tikku-ukkoja apuna käyttäen taululle tai kartongille kuvan lapsesta, joka on kaatunut ja itkee. Lapsilta kysytään, miten he haluaisivat, että heidät kohdattaisiin vastaavassa tilanteessa. Millainen toiminta lohduttaisi heitä? Miten kuvan lasta voisi lohduttaa ja auttaa? Kuvan pohjalta voidaan toteuttaa pieni näytelmä tai nukketeatteriesitys, jonka juonessa hyödynnetään lasten keksimiä ratkaisuja.

Miten voimme ruokkia hyvää itsessämme?

Lapsille on hyvä selventää, että kaikenlaisia tunteita saa tuntea. On täysin sallittua olla välillä vihainen tai kateellinen. Kaikki tunteet ovat tärkeitä ja arvokkaita, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten toimimme tunteen vallassa. Jos haluamme ruokkia ystävällisyyttä ja oikeudenmukaisuutta käytöksessämme, kannattaa liikkeelle lähteä avasta, jolla puhuu itselleen.

Sisäinen puhe eli ajattelumme ohjaa toimintaamme. Joskus vaikeissa tilanteissa saatamme ajautua sättimään ja moittimaan itseämme. Voimme ajatella, että olemme ihan tyhmiä ja surkeita. Itsensä moittiminen tekee tilanteesta entistä hankalamman. Paljon parempi keino on puhua itselleen lempeästi ja ystävällisesti. ”Ei hätää. Kaikki tulee menemään ihan hyvin. Voin pyytää apua aikuiselta tai ystävältä.”

Entä miten voimme ruokkia hyvää muissa? Miten toisia voisi kannustaa, rohkaista, kiittää tai kehua? Jälleen lasten oivalluksia on hyvä kirjata muistiin esimerkiksi piirtämällä.

Lähde:
Teksti: Liisa Ahonen
Kirjasta: Avril McDonald
Jukka Hukka ja kirjava takki
Ystävällisyys ja toisten huomioiminen

TILAA KIRJA TÄÄLLÄ.