Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Stressissä hälytysnappula jumiutuu päälle

Ote kirjasta Näin tuet lapsen itsesäätelyä

Stressiaktivaation käynnistävä biologinen valpastumisjärjestelmä voi herkistyä tunnistamaan ympäristössä pienetkin muutokset, uhkaärsykkeet.

Ylivirittynyt uhkatutka herkistää mantelitumakkeen, ja se roihahtaa pienimmästäkin yllykkeestä. Mitä useammin näin tapahtuu, sitä vähäisempiä ärsykkeitä tarvitaan syttymiseen.

Ylivirittyneen lapsen havainnointitapa on muuttunut: lapsi on virittynyt etsimään uhkia kaikista ympäristöistä, myös niistä, missä uhkia ei ole. Mantelitumake syttyy pienestä kipinästä ja johtaa pysyvään taistele tai pakene -tilaan pumpaten elimistöön jatkuvasti stressihormoneja.

Kun taistele tai pakene -järjestelmä on herkistynyt, lapsi hätääntyy helpommin, nopeammin ja toistuvammin. Lapsi on alkukantaisten reagointivalmiuksien armoilla, kun korkeamman tason aivoalueet ovat pois käytöstä. Lapsi viestii säätelemättömästä stressitilastaan käyttäytymisellään.

Keho ei ole koskaan vaiti, vaan se kertoo tunnetilojen vaihteluista väistämättä ja valehtelematta. Stressitilassa oleva lapsi on rauhaton, hermostunut ja kovaääninen tai vetäytynyt, pälyilevä ja hiljainen.

Hälytysjärjestelmä on evoluution ja ihmislajin kehityksen näkökulmasta ikivanha mekanismi. Se ei erottele todellista ja kuviteltua uhkaa vaan toimii samalla mekanismilla aina. Sen liian herkkä toiminta ei ole kovin hyödyllistä objektiivisesti turvallisessa ympäristössä. Nopea ja välitön reagointi on tarkoituksenmukaista ainoastaan vaarallisessa ympäristössä ja todellisen uhan edessä. Silloin reaktiivisuus takaa hengissä pysymisen.

Ongelmia tulee silloin, kun mekanismi on yliherkkä. Elimistön pitkittynyt ja jatkuva stressi vaikuttaa itsesäätelytaitojen kehittymiseen haitallisesti, sillä se häiritsee elimistön normaalia toimintaa ja aiheuttaa solutuhoa kehittyvissä aivojen osissa.

Pitkittyneen stressin haittavaikutuksista on runsaasti tieteellistä näyttöä. Haittavaikutukset ovat sitä suurempia, mitä varhaisemmassa vaiheessa altistuminen liian suurelle uhkakuormitukselle on tapahtunut.

Äidin raskaudenaikainen jatkuva stressitila vaarantaa sikiön terveen kehityksen: odottavan äidin elimistöstä runsas kortisoli välittyy istukan kautta sikiön verenkiertoon. Lapsi syntyy ikään kuin valmiustilassa. Hän on herkistynyt kokemaan ympäristön vaarallisena, vaikkei siihen olisikaan syytä.

Vahva tutkimusnäyttö on osoittanut, että lapsuudenaikainen jatkuva stressikuormittuminen on yhteydessä tarkkaavuushäiriön kehittymiseen, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja tuleviin elämänhallinnan ongelmiin.

Stressiaktivoitumisen mekanismit ovat kaikille yhteisiä, mutta stressiaktivaation käynnistymisen kynnys ja stressikokemus ovat yksilöllisiä. Toiset stressaantuvat melusta, liiasta vaihtoehtojen määrästä, vaihtelusta ja kiireestä, kun taas toiset kestävät rankkojakin kokemuksia suuresti häiriintymättä.

Jatkuvasti liian voimakas stressi vaikuttaa kuitenkin aina haitallisesti lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja oppimiseen: keskittymisvaikeudet ja levottomuus lisääntyvät, mieliala on aggressiivinen ja alakuloinen, uni- ja ruokailuvaikeudet lisääntyvät ja vastustuskyky heikkenee. Hälytyksen sammuminen, stressitilasta palautuminen ja rauhoittuminen ovat välttämättömiä itsesäätelyn vahvistumiselle, hyvinvoinnille ja terveelle kehitykselle.

Lähde:
Taina Sainio — Riikka Pajulahti — Nina Sajaniemi
Näin tuet lapsen itsesäätelyä
Hyvinvoinnin pedagogiikka varhaiskasvatuksessa
PS-kustannus, 2020


Lue lisää:



Kirjassa kuvataan käytännönläheisesti, miten ihmisen aivoista ja kehosta rakentunut neurobiologinen koneisto toimii ja miksi sen tunteminen on tärkeää. Aivojen toiminnasta, oman ja toisten kehon merkkien tunnistamisesta, rauhoittumisesta ja mielen malttamisesta kerrotaan ainutlaatuisen lapsilähtöisesti.

TILAA.

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.