Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana



TUNNETAITOTOUKOKUU: Vinkki joka päivälle

Loput 16 päivää


16.5. MUKILLINEN NAURUA: Ottakaa käteen muki, jossa on naurua. Ottakaa ensin pieni kulaus, sitten isompi ja lopuksi koko mukillinen naurua. Tehkää nämä isoon ääneen yhdessä ja kokeilkaa, miltä naurun tekeminen tuntuu. Vaikka aluksi nauru pakotetaan, voitte huomata, että tällainenkin nauru tekee hyvää ja yhdistää. Tyhjästä alkanut nauru onkin mahtava voimavara.
Lähde: Lotta Uusitalo-Malmivaara — Kaisa Vuorinen: Huomaa hyvä! — Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa

17.5. OPETA OPTIMISMIA: Yksi ihanimpia lahjoja, joita voimme lapsille antaa, on toiveikas ja optimistinen mieli. Optimistisuus tulee näkyviin siinä, että odotamme tulevaisuudelta hyviä asioita tapahtuvaksi ja että osaamme löytää asioista niiden valoisan puolen. Jos tulee kinkkinen tilanne, kokeile sanoa lapselle usein: ”On tässä se hyvä puoli, että...”
Lähde: Eliisa Leskisenoja — Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

18.5. LUKEKAA YHDESSÄ: Satujen lukeminen ja kuunteleminen kehittävät laaja-alaisesti lapsen kielellisiä taitoja, koska tällöin lapsen sanavarasto laajenee, kuullun ymmärtämisen taidot kehittyvät ja hänen kykynsä ymmärtää kokonaisuuksia sekä asioiden välisiä syy-seuraussuhteita kehittyy.

Sadut rentouttavat ja rauhoittavat sekä tukevat lapsen ja aikuisen välistä läheisyyttä ja vuorovaikutusta mitä parhaimmalla tavalla. Satu auttaa myös käsittelemään vaikeita ja hankalia kokemuksia ja tunteita.
Lähde: Leena Mäkinen — Anne Suvanto — Soile Ukkola: Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat — Lapsen kerrontataitoja kehittävä satukirja

19.5. HUOMIOI KEHONKIELESI: Mieli ja keho toimivat yhdessä: se mitä tunnet, näkyy kehossasi ja päinvastoin. Tätä voi vaikka kokeilla! Mene ensin ihan mykkyrään ja kuiskaa supata, miten erinomainen olet. Ei ehkä kovin vakuuttavaa? Nouse seisomaan ja sano sama kuuluvasti. Tunnetko eron? Muista korjata ryhtisi ja olemuksesi myös arjessa, sillä teho on aivan sama!
Lähde: Laura Hannola — Julia Isoniemi — Johanna Kalliomäki — Linda Rautanen — Laura Rönnholm — Riina Salmivalli: Ruuhkavuosiopas — Rakenna hyvä arki ja kukoista töissä

20.5. ASETA LAPSELLE SELKEÄT TAVOITTEET JA ANNA PALAUTETTA USEIN: Tietokonepelien koukuttavuus perustuu juuri tähän. Pelaajalla on selkeä tavoite, jota kohti hän pyrkii, ja hän saa välitöntä palautetta edistymisestään.
Lähde: Eliisa Leskisenoja — Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

21.5. PUHUTAAN NALLE PUH -ASENTEESTA: Mietitään Nalle Puh -asennetta. Nalle Puh ja Ihaa ovat lähes kaikille tutut hahmot, jotka katselevat maailmaa aika lailla eri näkökulmista. Nämä ystävykset suhtautuvat kumpikin omalla tavallaan: Nalle Puh löytäen aina jotain mukavaa ja Ihaa etsien asiasta kuin asiasta sen huonot puolet. Keksikää keskustelunaiheita ja kommentoikaa niitä Puhin ja Ihaan suulla. Keskustelkaa siitä, miten asenteet eroavat toisistaan.
Lähde: Merja Tompuri: Tenavat tasapainoon — Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta

22.5. KIINNITÄ HUOMIO SINÄVIESTEIHIN: Sinäviestit putkahtavat suustamme varsinkin jos olemme kiihdyksissä. Sinäviestit kertovat viestin vastaanottajasta mutta eivät puhujan omasta kokemuksesta tilanteessa. Esimerkiksi ”Olet juuri tuollainen — et koskaan kuuntele” tai ”Sinä et koskaan hoida hommiasi”. Usein sinäviestit sisältävät tuomitsemista, arviointia ja analysoimista, ja ne saavat toisessa ihmisessä aikaan puolustautumista ja vastustusta. Sinäviesteistä muodostuu usein kompastuskiviä ihmissuhteisiin. Sinäviestien sijaan esimerkiksi ongelmaan tarttuvaa minäviestiä käyttämällä kiinnitetään huomio ihmisen käyttäytymiseen, ei hänen persoonaansa. Harjoittele tietoisesti minäviestintää ihmissuhteissasi. Ilmaise tunteitasi, toiveitasi, ajatuksiasi ja tarpeitasi. Mitä tapahtuu?
Lähde: Markus Talvio — Ulla Klemola: Toimiva vuorovaikutus

23.5. KOKEILE TOIMIA TOISIN: Kun kohtaaminen on täynnä epämiellyttäviä tunteita ja toisen huonoa käytöstä, ei turvallisuutta ja tyyneyttä sanoiteta voimakkaalla järjen äänellä taikka kurilla. Tyynnyttämiseen tarvitaan rauhoittavaa puhetta, lempeää katsetta ja tunteiden sallimista. Kokeile!
Lähde: Anuliisa Lahtinen — Jarkko Rantanen: Tunnetaidot opetustyössä — Opas haastaviin tilanteisiin

24.5. RAUHOITTUKAA VIIKONLOPPUUN: Harjoitus rauhoittaa, kun hermosto rauhoittuu pitkän uloshengityksen avulla. Hengitelkää vatsahengitystä aluksi muutaman kerran. Käden voi laittaa vatsalle. Ohjaa näin ja tee itse mukana:
1. Vie mielessäsi uloshengitys aivan varpaisiin asti.
2. Uudella uloshengityksellä vie hengitys taas varpaisiin asti.
3. Tee näin muutamia kertoja, jolloin uloshengitys pitenee.
Lähde: Eliisa Nyström: Tassun toimintakortit — Kokeile kanssani mindfulnessia

25.5. MYÖTÄTUNTOISET VOIMALAUSEET: Miettikään lauseita, jollaisia lapsi toivoisi kuulevansa hankalana hetkenä muilta tai joita hän haluaisi sanoa apuna jollekin toiselle. Esimerkiksi: ”Harmi, että sinulle tapahtui tuo ikävä asia.” ”Minä haluan auttaa sinua.” ”Olisiko halauksesta apua?” ”Sinä olet hyvä juuri sellaisena kuin olet.” ”Minä uskon sinuun.”
Lähde: Lähde: Kirsi Sjöblom: Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat — Mindfulness-satuja ja -harjoituksia

26.5. TEHKÄÄ HEI, YSTÄVÄ! -KEHOTIETOISUUS-HARJOITUS: Harjoituksen voi tehdä istuen, seisten tai makuuasennossa. Kuuntele tästä.
Lähde: Kirsi Sjöblom: Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat — Mindfulness-satuja ja -harjoituksia

27.5. KESKUSTELKAA KASVUN ASENTEESTA: Meillä on monenlaisia taitoja, joita osaamme. Yhtä lailla on taitoja, joita meidän tulee yhä harjoitella ja kehittää. Välillä uudet asiat vaativat paljonkin sinnikästä yrittämistä ja myös epäonnistumista. Olennaista onkin huomata, että vaikean asian tai taidon oppiminen kerralla on harvinaista. Tarvitsemme pieniä tavoitteita, joiden avulla jaksamme opetella asiaa aina vain lisää. Tätä sanotaan kasvun ajattelutavaksi. Silloin huomataan pienikin edistys ja nähdään myös epäonnistuminen harjoituksena, joka johtaa lähemmäs tavoitetta. Ihmiset, jotka jaksavat yrittää ja kestävät välillä takaiskuja, selviävät myös eteen tulevista vaikeuksista paremmin kuin ne, jotka luovuttavat helposti. Katsokaa ja keskustelkaa alla olevista lauseista. Pohdi, auttaisiko vasemman- vai oikeanpuoleinen lause sinua kehittymään ja selviytymään hankalistakin paikoista.

En osaa. Luovutan! VASTAAN Harjoittelen. Yritän oppia eri tavoilla.
Tein virheen!
VASTAAN Virheet auttavat minua kehittymään eteenpäin.
Tämä on minulle aivan liian vaikea! VASTAAN Tämä vaatii aikaa ja vaivannäköä, mutta osaan kyllä.
Lähde: Eliisa Leskisenoja — Erja Sandberg: Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi

28.5. HUPSU TANSSIHETKI: Tanssikaa luovasti iloisen ja mukaansatempaavan musiikin tahdissa. Lapset rakastavat erityisesti sitä, kun aikuinen heittäytyy tanssiin mukaan!
Lähde: Avril McDonald: Jukka Hukka ja lohikäärmevauva — Rauhoittumisen harjoitteleminen (tehtävä Liisa Ahonen)

29.5. TUNNEJUTTU-HARJOITUS: Kirjoita korteille eri tunnetiloja kuvaavia sanoja tai etsi tunnetiloista kertovia kuvia ja laita ne pussiin. Anna lapselle sanomalehtiaukeama. Anna lapsen nostaa kortti pussista. Kerro, mikä tunnetila on vuorossa, ja pyydä lasta liikkumaan sen mukaan käyttämällä sanomalehteä apunaan.
Lähde: Elina Pulli: Loruloikkia ja muita liikuntaleikkejä varhaiskasvatuksessa

30.5. HIERONTAHETKI LEPPÄKERTUN VOIMATAKKI -RUNOLLA:
Lue lapselle seuraava runo ja silitä päätä ja sitten molemmilla käsillä selkää:
Leppäkerttu mustalakki
pue aina voimatakki
punaisena kiiltävä
vauhdikkaasti liitävä.
Tankkaan sinuun voimaa,
lannoitetta elämän roimaa.

Pyörittele isoja pilkkuja eri puolille selkää. Voit kuvittaa kaikki pilkut omalla tavallasi:
Tähän pilkkuun laitan iloista kikatusta
tähän tuon onnen vipatusta
Tähän pilkkuun pyöritän luottamusta
ja tämä olkoon puolustusta
Tämän pilkun täytän huumorin
hortensioilla
ja tämän haaveiden hattaroilla.
Tähän vielä rehellisyyttä ja uskoa
lisään
ettei pääsis musta murhe takkisi
sisään.

Lähde: Reija Suntio: Kesytä jännitys — Opas kasvattajalle

31.5. AUTA LASTA SÄÄTELEMÄÄN REAKTIOITAAN: Lapset tarvitsevat stressin säätelyyn aikuisen apua. Heitä täytyy opettaa ajamaan "oman elämänsä autoa". Säätelytaitoja voidaan oppia ainoastaan vuorovaikutuksessa, ja aikuisen on havaittava, milloin lapsi tarvitsee apua löytääkseen järjestystä kaaokseen. Jos lapsi käyttäytyy häiritsevästi, liian usein lasta vain kehotetaan yrittämään enemmän. Kaikilla on varmasti kokemuksia siitä, kuinka vaikeaa yrittäminen on silloin kun mistään ei tunnu saavan otetta ja päässä risteilevät sekasortoiset ajatukset. Aikuiset voivat saada itsensä koottua ja jatkaa toimintaansa, mutta lapselle se on mahdotonta aivojen stressin säätelyn epäkypsyyden takia. Auta lasta tässä tilanteessa ajamaan oman elämänsä autoa.
Lähde: Nina Sajaniemi — Eira Suhonen — Mari Nislin — Jukka E. Mäkelä: Stressin säätely — Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.