Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Tehdään yhdessä tunnetaitojen syyskuu - joka päivälle ajatus tai harjoitus

Me Tunnetaitoja lapselle -yhteisössä uskomme, että tunnetaitoja ei voi koskaan treenata liikaa ja nyt haastammekin SINUT treenaamaan joka päivä tunnetaitoja yhdessä lastesi, perheesi muiden jäsenten kanssa, ystäviesi ja vaikka kollegojesikin kesken! Tämä ei vaadi paljon. Jaamme tässä joka päivälle pienen ajatuksen tai harjoituksen. Tee joko harjoitus tai ota ajatus kantavaksi voimaksi päivän ajaksi.

Jaamme nämä ideat ja ajatukset myös sosiaalisessa mediassa (FACEBOOK | INSTAGRAM) joka aamu kello 7.

1.9. "On tärkeää kokea iloa tuovia hetkiä usein, silloinkin kun on paljon surua ja huolia. Ilo kertoo, mitä asioita elämässä kannattaa vaalia. Nimeä kolme asiaa, jotka ovat viime aikoina ilostuttaneet sinua." Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fannin tunnetaitokortit

2.9. "Kaikki tunteet kuuluvat elämään, ja kaikilla tunteilla on tärkeä tarkoitus. Mitkä tunteet tuntuvat sinusta mukavilta ja keveiltä? Mitkä tunteet tuntuvat sinusta kurjilta ja raskailta? Herra Pöllö neuvoo Pikku Kettua esittämään, miltä hänestä tuntuu. Laitetaan musiikkia soimaan. Tanssi iloisesti. Sitten tanssi ujosti. Sitten uteliaana. Sitten surullisesti. Sitten hurjasti ja innostuneesti. Lopuksi keksi itse, mitä tunnetta tanssit ja muut saavat arvata, mikä tunne se olisi." Lähde: Petronella Grahn & Heli Mäkelä: Tunneseikkailukortit

3.9. "Keksi itsellesi sellainen ajatus, joka on lyhyt ja myönteinen, esimerkiksi "Olen turvassa", "Kaikki on hyvin", "Pysyn rauhallisena"."
Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Ympyräiset: Tunnetaitojen käsikirja

4.9. "Voimme kokea paljon myönteisiä tunteita ja innostua, kun joku toinen onnistuu. Tarttumalla toisen myönteiseen tunteeseen saamme saman hyödyn kuin itse kokija." Lähde: Tiia Trogen: Positiivinen kasvatus

5.9. "Tätä harjoitusta voi käyttää silloin, kun oikein suututtaa ja harmittaa. Ota mukava istuma-asento. Nosta molemmat kädet eteesi kämmenet ylöspäin. Kuvittele kiukku pieneksi mytyksi kämmeniesi päälle. Uloshengityksellä rytistä mytty ja purista kämmenet tiukasti nyrkkiin. Sisäänhengityksellä avaa kämmenet rennosti. Uloshengityksellä purista taas kiukkua ja sisäänhengityksellä avaa kämmenet. Jatka rauhallisesti pieni hetki." Lähde: Henna Halmetvaara & Matti Halmetvaara: Tylsyyden taito

6.9. "Tunnetaitoiset ihmiset eivät ole tunteidensa vankeja, vaan niiden kokijoita ja hyödyntäjiä." Lähde: Jenni Spännäri & Eeva K. Kallio: Viisaus

7.9. "Vaikka harvat nykyelämän haasteet varsinaisesti uhkaavat hengissä säilymistä tai turvallisuutta, voimakkaan tunteen vallassa emme osaa realistisesti arvioida tilanteen todellista vaaraa. Tulkitsemme kehon hälytystilasta vain sen, että olemme pulassa. On tärkeää oppia kuulostelemaan tunteitaan ja ymmärtämään kehon reaktioita, jotta osaa tunnistaa, mistä tunteesta kehon reaktiot kertovat ja milloin on syytä säädellä tunteen voimakkuutta ennen kuin reagoi tunteen ohjaamalla tavalla." Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni ja levoton liikeri

8.9. "Tunnista tunteet seuraavien ajatusten takana. Tehtävään ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Keksikää itse lisää esimerkkejä!
• Onpa tänään kiva päivä!
• Mitä ihmettä juuri tapahtui?
• Kaikki ovat niin typeriä!
• En selviä tästä!
• Olen surkea.
• Tuo on ällöttävää!" Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni ja liian jännittävä yö

9.9. "Tunteiden validoiminen eli niiden oikeaksi vahvistaminen on tehokas keino auttaa lasta tulemaan kuulluksi tilanteissa, joissa hänellä on voimakas tunnetila. Validoiminen tarkoittaa sitä, että aikuinen näyttää sanoin ja teoin ymmärtävänsä lapsen tunnekokemuksen. Se on tärkeä keino, jota voi käyttää myös parisuhteissa, ystävyyssuhteissa ja työelämässä. Myötätuntoinen toisen asemaan asettuminen onnistuu, vaikka ei olisi samaa mieltä asioista." Lähde: Riikka Riihonen & Minna Koskinen: Kuinka kiukku kesytetään?

10.9. "Nyrkkisääntönä on, että mitä isompi vihaisuus on kyseessä, sitä vähemmän lasta hermostumistilanteessa auttaa sanallinen ohjaus. Sen sijaan myötätuntoinen aikuisen ääni, rauhoittava katse, mahdollisesti tyynnyttävä kosketus ja huolehtiminen lapsen turvallisuudesta auttavat lasta sietämään sietämätöntäkin hetkeä." Lähde: Riikka Riihonen & Kaisla Suokas: Aada ja kiukkuleijona

11.9. "Hyvä ohje valinnan edessä olevalle on: hengitä ja havaitse, hyväksy ja valitse. Hyvän valitseminen on supervoimista tärkein. Sen avulla supervoimat kohdistuvat oikein ja rakentavasti." Lähde: Henna Halmetvaara — Matti Halmetvaara: Tylsyyden taito

12.9. "Tyynnyttävä koskettaminen on tehokkain tapa rauhoittaa sosiaalisen yhteyden verkosta pudonnutta lasta. Rauhoittavalla kosketuksella on tunteiden säätelyssä keskeinen rooli, ja se on tärkeä kanava sosiaalisten liittymisen ylläpitämiseen." Lähde: Taina Sainio, Riikka Pajulahti & Nina Sajaniemi: Näin tuet lapsen itsesäätelyä

13.9. "Myönteinen, avoin ja kannustava suhtautuminen lapseen alkaa vahvistaa itseään, ja yhden hyvän asian toteutuminen lisää seuraavan samankaltaisen hyvän asian toteutumisen todennäköisyyttä." Lähde: Nina Sajaniemi, Eira Suhonen, Mari Nislin & Jukka E. Mäkelä: Stressin säätely

14.9. ”Rentouta koko vartalosi keskittymällä yhteen osaan kerrallaan. Aloita otsastasi. Kuvittele, että sen päällä olisi lämmintä ja pehmeää hiekkaa. Keskity sitten rentouttamaan koko kasvosi. Kuvittele, että niskasi rentoutuu lämpimän hiekan painosta. Valuta lämmintä hiekkaa alaspäin vartaloasi pitkin ja rentouta pikkuhiljaa koko kehosi. Sinulla on lämmin ja rauhallinen olo.

Kun olosi on oikein mukava, kuvittele itsesi niin rentoutuneeksi kuin vain pystyt. Mitä silloin teet? Missä olet? Millaisesta tekemisestä tulee sinulle hyvä mieli?”

Paina mieleesi, mitä näet. Tämä on sinun mielipuuhasi. Stressin vastalääkettä on tehdä sellaisia asioita, joista tulee hyvä mieli.” Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni ja rento laiskiainen

15.9. "Lapset kannattaa tutustuttaa erilaisiin tapoihin säädellä tunnetiloja ja heille kannattaa kertoa, että aivoilla on tapana kiukun kohdattuaan kokea kiukkua helpommin heti uudestaan. Siksi on olemassa pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin rauhoittumiskeinoja. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi hengittäminen, kehon rentouttaminen, yksinpuhelu, tilanteen katsominen toisesta näkökulmasta, jonkin hyvän asian visualisointi, tunteen harhautus keskittymällä johonkin muuhun hetkeen, fyysinen etäisyys muista ihmisistä ja hiljaisuus.

Pitkän aikavälin keinoja ovat esimerkiksi hengitysharjoitukset, fyysinen aktiivisuus, taiteen tuottaminen, itsensä viihdyttäminen esimerkiksi musiikilla, ohjelmilla tai peleillä, tuen hakeminen toisilta ihmisiltä, aktiivinen keskittyminen kyseisen ongelman poistamiseen ja harrastuksista nauttiminen." Lähde: Mirja Köngäs: Tunneäly varhaiskasvatuksessa

16.9. "Kuvittele surulliset, sinua suututtavat muistot leijoiksi narujen päähän. Ajattele, kuinka ne saattavat välillä kiskaista sinua, mutta sinulla on voima hallita niitä. Jos tuntuu, että leijoilla on liikaa voimaa, voit vain yksinkertaisesti päästää narusta irti ja antaa niiden lentää tiehensä. Harjoittele ikävien muistojen näkemistä tällä tavalla." Lähde: Stephanie Clarkson: Hyvää mieltä!

17.9. "Yksi lapsista vuorollaan toimii tunnejunan veturinkuljettajana. Muut lapset asettuvat jonoon veturinkuljettajan taakse ja pitävät toisia vyötäröltä kiinni. Veturinkuljettaja valitsee tunteen, jota ilmentää liikkeellään, ilmeillään ja äänellään. Muut matkivat tunnetilaa. Kierroksen jälkeen veturinkuljettajaksi siirtyy seuraava lapsi jonosta ja valitsee uuden tunteen." Lähde: Avril McDonald
Jukka Hukka ja taikakuppi (tehtävä Liisa Ahonen)


18.9. "Hyvät tunnetaidot ovat tiiviisti yhteydessä onnellisuuteen. Yhteys tulee ilmi hyvin käytännöllisissä tilanteissa: jos koemme yksinäisyyttä ja epävarmuutta, saatamme paeta sitä ei-rakentavaan käyttäytymiseen. Voimme eristäytyä muista vaikkapa digilaitteiden ääreen tai olla vihamielisiä ja kireitä muita ihmisiä kohtaan. Tunnetaitojen avulla voimme kuitenkin päästä kohtaamaan yhä perustavanlaatuisempia tunteita." Lähde: Jenni Spännäri & Eeva K. Kallio: Viisaus

19.9. "Kun huomaat ikävien tunteiden heräävän, voit pysähtyä ja toimia seuraavan järjestyksen mukaisesti:
S — Seis, pysähdy.
T — Tee muutama tietoinen sisään- ja uloshengitys.
O — Ole läsnä kehontuntemuksissa ja huomioi ajatukset sekä tunteet.
P — Palaa takaisin siihen, mitä olet tekemässä, ja harkitse samalla, miten on parasta jatkaa." Lähde: Merja Tompuri
Tartu toimeen


20.9. "Tunteiden tiedostamisella on vapauttava vaikutus. Vain tunteensa tunnistamalla on mahdollista tehdä oman elämänsä kannalta hyödyllisiä päätöksiä. Itsetuntemus edistää onnellisuutta." Lähde: Cristina Núñez Pereira — Rafael R. Valcárcel: Tunnehetket - Tehtäviä tunnetaitokasvatukseen

21.9. "Tunteiden säätelyä voi oppia vain tunteita kokemalla! Jokainen voimakkaasta tunteesta rauhoittuminen on lapselle tärkeä oppimiskokemus." Lähde: Julia Pöyhönen — Heidi Livingston: Ympyräiset: Tunnetaitojen käsikirja

22.9. "Kun aikuinen sanoo: ”Riehu!”, ala hyppiä, pomppia, taputtaa ja tömistellä, huutaa ja riehua niin kovaa kuin jaksat. Kun aikuinen sanoo: ”Rauha!”, mene selällesi lattialle rennoksi, sulje silmäsi ja hengitä syvään. Kuuntele, milloin aikuinen huutaa taas: ”Riehu!” Riehutaan ja rauhoitutaan muutaman kerran peräkkäin. Jää lopuksi selällesi silmät kiinni ja hengitä syvään. Milloin sinun mielestäsi pitää rauhoittua? Miten rauhoitutaan? Mikä rauhoittumiskeino sopii sinulle parhaiten? Miltä rauhoittuminen tuntuu?" Lähde: Petronella Grahn & Heli Mäkelä: Tunneseikkailukortit

23.9. "Jokainen lapsi tarvitsee tunteen, että on jonkun mielessä ja että häntä katsotaan rakastavin silmin. Niistä ohikiitävistä hetkistä se onnikin koostuu." Lähde: Jari Sinkkonen: Onnellinen lapsi

24.9. "Ota tänään tavoitteeksi ilmaista omia tunteitasi sanallisesti: “Olenpa tänään iloinen!” “Nyt minua ärsyttää.” “Petyin aika paljon.”"
Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni ja suuri tunnemöykky

25.9. "Kirjoita muistiin myönteiset kohtaamiset toisten ihmisten kanssa. Näitä kutsutaan rakkauden mikrohetkiksi. Koeta saada jokaiselle päivälle ainakin kolme hetkeä, jolloin olet hymyillyt yhdessä toisten kanssa ja jakanut myönteisiä tunteita." Lähde: Lotta Uusitalo-Malmivaara & Kaisa Vuorinen: Huomaa hyvä!

26.9. "Tunnereaktiot eivät ole koskaan vääriä. Emmehän voi oikeastaan vaikuttaa tunteen tai tunnetilan leimahtamiseen. Sen sijaan voimme oppia taitoja, joiden avulla epämiellyttävän tunteen kestäminen olisi helpompaa, joita hyödyntämällä epämiellyttävä tunne menee nopeammin ohi ja joiden ansiosta emme joudu hankaluuksiin tunteiden vuoksi." Lähde: Riikka Riihonen & Minna Koskinen: Kuinka kiukku kesytetään?

27.9. "Lapsi oppii optimistiseksi seuraamalla aikuisen mallia. Jos lapsi kuulee paljon toiveikasta puhetta, hän todennäköisesti itsekin ajattelee asioista myönteisesti." Lähde: Eliisa Leskisenoja: Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

28.9. "Kielteisiä tunteita tulee kaikille, eikä niitä voi tai tarvitse estää. Jos lapsi on pois tolaltaan, järkeistäminen ei yleensä auta lapsen rauhoittamisessa. Perustelut ja järkipuhe tuntuvat helposti ylikävelyltä." Lähde: Riikka Riihonen & Kaisla Suokas: Aada ja kiukkuleijona

29.9. "Keksi kuvitteellinen tilanne, joka saattaisi ärsyttää sinua. Mieti sitten, mitä voisit tehdä ärtymyksen tunteelle, jotta se ei voimistuisi vihaksi. Mitä voisit sanoa, mitä voisit tehdä? Miten luulet muiden reagoivan?" Lähde: Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fannin tunnetaitokortit

30.9. "Maailmanrauha asuu lapsissamme. Lapset syntyvät maailmaan uteliaina, myötätuntoisina ja täynnä rakkautta. He katsovat maailmaa rakkaudella, etsivät, tutkivat, haluavat kokeilla ja kokea uusia asioita. Se, mitä heistä kasvaa, on jokaisen vanhemman ja kasvattajan käsissä." Lähde: Tiia Trogen: Positiivinen kasvatus

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.