Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Tarkkaavaisuus on kuin tahtipuikko


Tarkkaavaisuus on kuin kapellimestarin kädessä oleva tahtipuikko, jolla hän antaa hienovaraisia ja tarkkoja toimintakäskyjä käynnistää tai olla käynnistämättä erilaisia sävelkuvioita. Kapellimestarilla on sekä mielessään että edessä olevassa partituurissa sävellyskokonaisuus, joka hänen tahtomallaan tavalla toteutuu kaikkien soittimien hallitussa ja sopusointuisessa yhteistyössä. Jos kapellimestarin tahto pettää, tahtipuikosta katoaa ote. Sävelkokonaisuus hajoaa sekasortoisiin osiin, tai sitten soittimet vaikenevat.

Tarkkaavaisuuden tahdonalainen ohjaaminen on nykyään haastavampaa kuin ennen. Monet toimintaympäristöt ovat tulvillaan ärsykkeitä, jotka houkuttelevat tarkkaavaisuutta puoleensa. Tahdonvoima väsyy nopeasti silloin kun on kamppailtava erilaisia kiusauksia vastaan.

Tahdonvoiman väsyessä työmuisti tukkiutuu eikä sinne jää tilaa ratkaistavana olevan ongelman tai työstettävänä olevan toiminnan tehokkaaseen käsittelemiseen. Ihminen joutuu antamaan periksi esimerkiksi mieliteoilleen, ahdistaville ajatuksilleen tai sillä hetkellä palkitsevammalle toiminnalle.

"Keskity nyt!"

Lapsia kehotetaan olemaan tarkkaavaisia ja keskittymään tekemiseensä, mutta heidän käsityksensä tarkkaavaisuudesta, keskittymisestä ja niiden merkityksestä eroavat aikuisten käsityksistä ja odotuksista. Lasten on vaikea käyttää taitoa, jota he eivät välttämättä hahmota ja josta he eivät saa otetta. Kehotus olla tarkkaavainen saattaa joillekin lapsille olla yhtä epämääräinen kuin kehotus suksia suolle.

Tutustumalla tarkkaavaisuuteen lapset voivat oppia käsittämään sen voiman. Kun he oivaltavat voivansa oikeasti ohjata tarkkaavaisuuttaan ja että se on heidän vallassaan, he voivat pikkuhiljaa oppia säätelemään sitä erilaisissa tilanteissa.

Tahtipuikon käyttöä voi harjoitella

Tarkkaavaisuuden käytön oppiminen edellyttää lukuisia toistoja ja aikuisen ymmärrystä lasten säätelykyvyn rajoista. Lasten ajatukset harhautuvat herkästi, ja he kadottavat aikuista nopeammin yhteyden meneillään olevaan asiaan. Aikuisen velvollisuus on palauttaa yhteys houkuttelemalla lasta kiinnittämään uudestaan huomiota meneillään olevaan toimintaan.

Tahdonalaisen tarkkaavaisuuden taitoja harjoiteltaessa lapset oppivat kiinnittämään itsensä hetkessä olemiseen. Ohjaamalla heitä
kiinnittämään huomiota vuorotellen siihen, mitä ympäristössä on näkyvissä, kuultavissa, haistettavissa ja samanaikaisesti tunnettavissa, harjoitellaan tahtipuikon käyttöä.

Tietoisuustaitojen harjoittelun hyödyistä on jatkuvasti lisääntyvää tieteellistä näyttöä. Aivotutkimus on osoittanut, että tietoisuustaitoharjoitteet muokkaavat aivojen rakennetta aivosaaren lisäksi myös etuotsalohkojen takana olevilla niin sanotun pihtipoimun alueilla.

Pihtipoimun lisääntynyt aktiivisuus on yhteydessä tahdonalaiseen tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen ja reaktiivisen käyttäytymisen jarruttamiseen. Tietoisuustaitojen harjoittaminen on näkynyt myös hippokampuksen hermosoluyhteyksien kasvamisena. Tietoisuustaidot toisin sanoen suojaavat stressin haittavaikutuksilta ja vahvistavat muistia.

Ote kirjasta Stressin säätely (PS-kustannus, 2015)

Photo by Bonnie Kittle on Unsplash

TILAA KIRJA:


Nina Sajaniemi — Eira Suhonen — Mari Nislin — Jukka E. Mäkelä

Stressin säätely

Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin

Tämä useilta tieteenaloilta tietoa ja ymmärrystä ammentava teos tarjoaa ainutlaatuisen kokonaisnäkemyksen ihmisen stressijärjestelmän syntyyn, kehitykseen ja merkitykseen. Teoksessa painotetaan ihmisen sosiaalista ainutlaatuisuutta ja leikillisyyttä sekä yhdessä toimimisen, tuntemisen ja ajattelemisen ensisijaisuutta.

Tilaa tästä.

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.