Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Tietoinen hyväksyvä läsnäolo ja miellyttävät ja epämiellyttävät kokemukset


Hyväksyvä tietoinen läsnäolo yhdistetään usein erityisesti rentoutumiseen ja mielen hallintaan. Harjoitusten tarkoitus ei kuitenkaan varsinaisesti ole rauhoittaa lasta tai parantaa keskittymiskykyä, vaikka nämäkin myönteiset vaikutukset usein seuraavat harjoitusta.

Harjoituksessa kaikki kokemukset ovat yhtä sallittuja ja tervetulleita. Se, että erilaisia kokemuksia ei tarvitse vältellä tai taistella niitä vastaan, usein lisää merkittävästi myös rentoutta ja levollisuutta. Jos taas harjoituksen tarkoitus on päästä tiettyyn tilaan, välttää epämukavuutta tai olla tietynlainen, sillä on taipumusta tuoda mukanaan lisää jännittyneisyyttä, stressiä ja painetta suoriutumisesta.

Osa lapsista voi vieraantua harjoituksesta siksi, että he eivät koe olevansa siinä hyviä. Kuitenkin ehkä juuri nämä lapset hyötyisivät harjoituksesta eniten. Jos esimerkiksi harjoituksen jälkeen olo on edelleen jossain määrin rauhaton, se ei tarkoita, että harjoitus olisi epäonnistunut. Se on onnistunut siinä, että on oltu hyväksyvästi ja tietoisesti läsnä sen kanssa, mitä tässä hetkessä tapahtuu.

Tämä vaatii myös aikuiselta suurta psyykkistä joustavuutta ja luottamusta siihen, että kaikkien kokemusten kanssa todella on mahdollista olla. Ei liene liioiteltua todeta, että tunnetaidot ovat jotakin, missä kehitymme läpi elämän, ja erityisesti epämiellyttävien tunteiden kanssa toimiminen on usein aikuisillekin haastavaa. Onko kuitenkin mahdollista esimerkiksi levottomuuden keskellä kuunnella, miltä tämä tilanne tuntuu — ja mistä se voidaan vaikkapa kehossa huomata? Voiko sitä lähestyä ei-arvottavan kiinnostuneesti ja luoda myös tälle kokemukselle tilaa sen sijaan, että pyrittäisiin välittömästi eroon siitä ja jonnekin muualle?

On hyvin arvokasta, jos aikuinen voi välittää lapselle näkemyksen, että kaikkien, myös hankalien tunteiden kokeminen on luonnollinen osa ihmiselämää. Kaikki kokevat hankalia tunteita, eikä niiden kokeminen tarkoita sitä, että lapsessa tai hänen kokemuksessaan olisi jotakin vikaa. Ehkä voimme kuvitella, millaista on hädän ja sekasorron hetkellä kuulla toiselta ihmiseltä: ”Näen ja hyväksyn sinut juuri sellaisena kuin nyt olet. Kestän sen, mitä nyt koet, ja olen halukas olemaan tukenasi tässä hetkessä. Kohtaan myötätuntoisesti sinut sellaisena kuin olet ja sen mitä koet ilman, että sen tarvitsee muuttua heti miksikään.” On selvää, että emme voi välittää lapselle tätä kokemusta, ellemme itse elä sitä todeksi. Tämä voi vaatia aikuiselta omaa harjoitusta, mistä on hyötyä sekä lapselle että aikuiselle itselleen. Ehkä se voi aikuiselle olla yksi myötätunnon teko itseä kohtaan.

On hyvä huomata, että haastavien kokemusten ja tunteiden käsittely on taito, jonka oppiminen on arvokasta paitsi tunne-elämän ja mielenterveyden myös muun muassa oppimisen kannalta — kaikki uuden opettelu tavanomaisesti tuo mukanaan paitsi iloa ja innostusta myös epävarmuutta, epämukavuutta ja ajoittaisia epäonnistumisia.

Hyvä ohjaava periaate niin lapsille kuin aikuisillekin on se, että jokainen tehty harjoitus on onnistunut harjoitus. Aikuinen voi pyrkiä vaalimaan ilmapiiriä, jossa harjoitus on ennen kaikkea uteliasta tutkimista, pienimuotoista seikkailua.

Ote Kirsi Sjöblomin kirjasta Pikkumulperi ja pienet suuret tarina

Tilaa kirja:


Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat


Mindfulness-satuja ja -harjoituksia

Kirjan kiehtovasti kuvitettujen kertomusten kautta päätyy tutkimusmatkalle omaan itseensä. Suuntautuvatpa matkat kauas tai aivan lähelle, seikkailu on läsnä joka ikinen päivä, kun avautuu sille, mitä kaikkea juuri tässä hetkessä tapahtuu. Tarinoihin liittyvien mindfulness-harjoitusten avulla tutkimusmatkaa voi viedä entistäkin pidemmälle.

TILAA.

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.