Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana




Tietoisuustaitojen harjoittaminen kehittää ihmisyyttämme kauniilla tavalla

Kirjoittaja Salla-Maarit Volanen


Tämä kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan kirjassa Keskittymiskykyä luokkaan (PS-kustannus, 2017).

Tietoisen läsnäolon merkitys hyvinvoinnille aukeaa ehkä parhaiten kuvaamalla läsnäolon vastakohtaa eli toimimista automaation varassa, autopilotilla. Mielenliikkeet ja useat jokapäiväiset rutiinit ovat suurelta osin automaattisia ja tietoisen mielen ulottumattomissa. Monet näistä automaattisista toiminnoista ovat omiaan aiheuttamaan stressiä ja heikentämään hyvinvointia sekä kognitiivisia kykyjä. Tällaisessa tilassa mieli joko ajautuu helposti menneisyyteen murehtimaan jo tapahtuneita, märehtii oman minän ympärillä tai siirtyy tulevaisuuteen stressaamaan asioita ennakolta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että murehtiminen ja märehtiminen ovat yhteydessä masennukseen ja stressaaminen ahdistukseen.

Tietoisuustaitojen harjoittamisen hyödyt perustuvat parantuneeseen tunteiden prosessointikykyyn ja sitä myötä kehittyneeseen stressinhallintakykyyn. Tarkkaavaisuuden ja läsnäolon lisääntyessä ja automaation vähentyessä saamme yhteyden siihen, mitä meissä ja mielessämme tapahtuu. Tämän tunnistamisen avulla stressivasteessa tapahtuu hyvinvointia edistävä muutos: reaktio akuuttiin stressiin vaimenee samalla kun stressistä palautuminen nopeutuu. Lisäksi läsnäolo rauhoittaa aivojen vanhimpia alueita, joilla tunnekeskus sijaitsee. Tunnekeskuksen rauhoittuessa etuotsalohkoissa sijaitseva tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus saavat työrauhan, jolloin oppiminen ja uuden omaksuminen ja muistaminen helpottuu.

Mitä tiede sanoo tietoisuustaidoista?


Vaikka tutkimustietoa tietoisuustaitojen säännöllisen harjoittamisen positiivisista vaikutuksista on kertynyt pian neljän vuosikymmenen ajalta, harjoittamisen suosio on pyyhkäissyt yli koko länsimaisen maailman vasta viime vuosina. Nykyisin tieteellinen näyttö tietoisuustaitopohjaisten ohjelmien monipuolisista hyvinvointihyödyistä aikuisten parissa on kiistatonta niin ei-kliinisessä populaatiossa eli terveitten tutkittavien parissa kuin kliinisessä populaatiossa eli erilaisista mielenterveydellisistä tai somaattisista ongelmista kärsivien parissa.

Terveitten tutkittavien parissa harjoitteiden on osoitettu parantavan mm. itsesäätelyä, itsetuntemusta, itseluottamusta, stressinhallintaa, kiitollisuutta, elämänlaatua, myötätuntoa, onnellisuutta, emotionaalista tasapainoa, sosiaalisia suhteita, unen laatua ja immuniteettia sekä vähentävän ahdistusoireita, negatiivisia tunnetiloja ja negatiivisten ajatusten märehtimistä.

Alalla tehdyt aivotutkimukset ovat myös osoittaneet, että tietoisuustaitojen harjoittaminen saa aikaan aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia alueilla, joilla sijaitsee muisti, tarkkaavaisuus, tunnesäätely, empatia, stressi sekä interoseptio eli kehoaisti. Viimeksi mainittu on kiinnostava tekijä. Nykyään ymmärretään aina vain paremmin, että kehon fysiologinen tila vaikuttaa merkittävästi ihmisen kognitiiviseen ja emotionaaliseen tilaan. Kehotietoisuudella, jolla käsitetään kehoaistin lisäksi myös kehotuntemus, tiedetään olevan merkitystä esimerkiksi stressinhallinnassa ja yleisesti ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tietoisuustaitojen harjoittamisen keskiössä on oman kehotuntemuksen ja -tietoisuuden lisääminen. Tämä on yksi keskeisimmistä päämekanismeista, joilla tietoisuustaitojen harjoittaminen lisää hyvinvointiamme.

Lasten ja nuorten parissa toteutetut kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet tietoisuustaitojen harjoittamisen kehittävän lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta, itsesäätelyä, itsetuntoa, emotionaalista tasapainoa, käyttäytymisen hallintaa, onnellisuutta, sosiaalisia taitoja ja toiminnanohjausta. Lisäksi tietoisuustaitojen on osoitettu vähentävän mm. ADHD-oireita, ahdistusta, masennusta, aggressiivista ja impulsiivista käyttäytymistä, koettua stressiä ja lukuisia psykopatologisia oireita.

Tietoisuustaitojen harjoittaminen on siis tutkitusti monin tavoin hyödyllistä. Lisäksi se kehittää ihmisyyttämme kauniilla tavalla. Tällä tarkoitan ihmisen kykyä kääntyä sisäänpäin, kuunnella ja tutustua rehellisesti omaan itseen, kohdata rohkeasti ja uteliaasti omat haasteet ja vaikeat tunteet, oppia tuomaan myötätuntoa vaikeisiin hetkiin sekä ymmärtää, että vaikeudet ja haasteet ovat universaaleja eli kaikille ihmisille yhteisiä. Näin voimme yhdessä oppia entistä paremmin ymmärtämään ja kunnioittamaan toisiamme. Lisäksi hyväksyvä tietoinen läsnäolo mahdollistaa sen, että voi aidosti, herkästi ja läsnäolevasti kuunnella toista ihmistä ja tuottaa automaattisen reaktion sijaan aitoa vastakaikua.

Kirjoittaja Salla-Maarit Volanen työskentelee tutkijana Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa ja Helsingin yliopistolla. Hän johtaa tutkimus- ja kehittämishanketta nimeltä Terve Oppiva Mieli (TOM), jossa kartoitetaan tietoisuustaitojen vaikuttavuutta mm. lasten ja nuorten hyvinvointiin, myötätuntoon, onnellisuuteen ja oppimiseen kouluympäristössä. TOM-hankkeen toisena tärkeänä päämääränä tutkimuksen ohella on tietoisuustaitojen jalkauttaminen ja levittäminen suomalaisiin kouluihin. TOM-hanke on Suomen ensimmäinen tietoisuustaitojen vaikuttavuutta ja jalkauttamista koulumaailmassa kartoittava hanke.

Tutustu kirjaan:

Keskittymiskykyä luokkaan -opaskirjan tavoitteena on rohkaista opettajia sisällyttämään tietoisuustaitojen harjoittaminen ja tunneälyn kehittäminen työhönsä lasten ja nuorten parissa. Opaskirja on täynnä hauskoja ja helppoja harjoituksia, joita voi toteuttaa aina esikoulusta toiselle asteelle saakka. Niiden avulla harjoitellaan niin keskittymiskykyä kuin muitakin oppimismahdollisuuksia parantavia asioita, kuten itsesäätelyä. Mukana on myös käytännöllisiä vinkkejä ja tekniikoita.

TILAA TÄSTÄ.
OLETKO OPETTAJA? TILAA KIRJA OPETTAJAN TIETOPALVELUSTA.

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.