Hae verkkokaupasta

Kirjaudu
sisään

Kirjaudu sisään
Ostoskori

Ostoskori

Lisää tilausnumerolla:

Unohdin salasanani

Sähköpostiosoite

Salasana



 


Eri kasvatustyylien vaikutus tunteiden säätelyn kehittymiseen

Vuorovaikutustyylillä ja kasvatustyylillä, jota vanhemmat lastensa seurassa käyttävät, sekä erityisillä toimintatavoilla ja kasvatuskäytännöillä on suuri merkitys lasten tunteiden säätelyn kehittymiselle. Erityisesti lasten tunteiden säätelyn kannalta näyttää olevan hyvin oleellista, kasvattavatko vanhemmat lapsiaan autoritatiivisesti eli hyväksyen ja jämäkästi ohjaten, autoritaarisesti eli alistavasti ja määräten, sallivasti vai välinpitämättömän laiminlyövästi.

Aikuisen luonnolliseen arvovaltaan perustuva autoritatiivinen kasvatustyyli lupaa hyvää lapsen tunteiden säätelyn kehittymisen kannalta. Autoritatiiviselle kasvatustyylille on tyypillistä johdonmukaisuus, lasta kohtaan osoitettu rakkaus, lämpö ja hyväksyntä sekä lapsen tekemisten perusteltu ohjaaminen. Herkästi lastensa tunnetiloja ja ympäristöä havainnoivat, kasvatustyössään lapsilähtöiset vanhemmat luovat lapsilleen heidän kehityksensä kannalta sopivan vaativan kasvuympäristön ja uskaltavat odottaa lapsiltaan ikätasoista käyttäytymistä.

Autoritatiiviset vanhemmat rohkaisevat lapsiaan itsenäisyyteen ja etukäteen neuvomalla ja tukemalla pitävät huolen siitä, etteivät lapset tarpeettoman usein joudu heille liian vaativiin ja stressaaviin tilanteisiin. Kun elämä toisinaan käy lapselle liian kuormittavaksi, emotionaalisesti herkät vanhemmat osaavat puuttua peliin oikeaan aikaan ja tarjota hoivaa.

Autoritatiivisesti kasvattavat vanhemmat käyvät mielellään ajatustenvaihtoa lastensa kanssa, ohjaavat kannustaen ja vaihtoehtoisia toimintatapoja tarjoten sekä pitävät tärkeänä, että he kuulevat lastaan.

Mikäli vanhemmat pitävät kohtuutonta kuria ja liian hallitsevasti, komennellen tai tunkeilevasti tilanteisiin puuttumalla kiristävät yhdessäolon ilmapiiriä, tilanne käy lapselle kuormittavaksi ja tunteiden sääteleminen on haastavaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka rajojen asettaminen ja lapsen käyttäytymiseen puuttuminen kuuluvat vanhemman kasvatustehtäviin, vanhempien valtaa korostavalle autoritaariselle vanhemmuudelle tyypilliset kuuliaisuuden ja täydellisen tottelevaisuuden odotukset, ankaruus, kova kuri sekä lapsen tahdon ohittaminen liittyvät lasten masentuneisuuteen, aggressiivisuuteen ja muihin käyttäytymisen ongelmiin. Ne myös saattavat haitata lapsen myöhempien sosiaalisten taitojen kehittymistä ja ystävyyssuhteiden muodostumista, etenkin jos kodissa vallitsee vihamielinen ilmapiiri.

Ankara kuri, jota vanhemmat pitävät yllä lapsiaan moittimalla, nöyryyttämällä tai ruumiillisesti kurittamalla, on kansainvälisissä tutkimuksissa kytkeytynyt alle esikouluikäisten lasten huonoon tunteiden säätelyn kykyyn ja edelleen lasten aggressiiviseen käyttäytymiseen lastentarhan muita lapsia kohtaan (Chang, Schwartz, Dodge, & McBride-Chang, 2003).


Tunteiden säätelyn kehittymistä jarruttaa huomattavasti myös täysin salliva kasvatustyyli. Sallivasti lapsiinsa suhtautuvat vanhemmat ovat lastensa kanssa emotionaalisesti läheisiä ja suhtautuvat heihin lämpimästi ja hyväksyen, mikä on tietenkin lasten edun mukaista.

He kuitenkin hyväksyvät helposti ja kritiikittömästi lastensa mieliteot ja hemmottelevat heitä mielellään. Koska sallivat vanhemmat neuvottelevat hellävaraisesti lastensa kanssa monista sellaisista säännöistä ja päätöksistä, joiden pitäisi olla yksinomaan aikuisen päätettävissä, heidän päätöksensä ovat helposti hyvin epäjohdonmukaisia. Perheen arki ei näytä olevan aikuisten hallinnassa. Sallivilla vanhemmilla on myös tapana aliarvioida lapsensa edellytykset, jolloin he eivät juurikaan vaadi jälkikasvultaan vastuullisuutta tai itsehillintää.

Salliva kasvatustyyli on emotionaalisesta läheisyydestään huolimatta aikuiskeskeinen, sillä sallivat vanhemmat pyrkivät väistelemään lapsensa tekemisten ja sanomisten rajoittamista ja rankaisemista osin siksi, että se on heidän kannaltaan helpompaa kuin itsepintaisten lasten kielteisten tunteenpurkausten kohteeksi joutuminen. Salliva kasvatus ei olekaan eduksi lasten tunteiden säätelyn kehittymiselle (Jabeen, Anis-ul-Haque, & Riaz, 2013).


Välinpitämättömällä kasvatustyylillä lapsiaan kasvattavat vanhemmat antavat lastensa kasvaa itse haluamiinsa suuntiin. He eivät juurikaan vaadi, valvo eivätkä toimi lapsensa kanssa vastavuoroisesti eivätkä ole lapsistaan ja heidän kuulumisistaan kiinnostuneita. He näyttävät ulkoistaneen itsensä kasvatusvastuusta ja jäävät emotionaalisesti etäisiksi lapsilleen, jotka pitävät itseään arvottomina ja kyvyttöminä selviämään haastavista tilanteista. Välinpitämätön kasvatustyyli tietää lapsille ongelmakäyttäytymistä, sopeutumisongelmia ja koulunkäynnin vaikeuksia.

Ote Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet -kirjasta


Liisa Ahonen ohjaa kirjassaan Haastavat kasvatustilanteet lämpimän vuorovaikutuksen kasvatustyyliin.

Lämpimässä vuorovaikutustavassa aikuinen

— on lasta varten
— sitoutuu syvällisesti vuorovaikutukseen lasten kanssa
— suhtautuu lapseen empaattisesti
— pysähtyy lapsen kokemuksen äärelle
— kuuntelee lasta arvostavasti ja pyrkii tavoittamaan lapsen tulkinnan tilanteesta
— tunnistaa lapsen tarpeet ja tukee lasta riittävästi tilanteen edellyttämällä tavalla
— turvaa lapselle riittävästi tilaa olla oma itsensä ja hyväksytty juuri sellaisena kuin lapsi on
— on helposti lähestyttävä: äänensävyt, eleet, ilmeet ja kehonasennot kutsuvat vastavuoroiseen vuorovaikutukseen
— antaa positiivista palautetta usein ja aidosti
— rohkaisee ja kannustaa lapsia
— on joustava ja osaa elää hetkessä.


Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet -kirjan avulla saat kattavan kuvan tunteiden säätelyn merkityksestä itsesi ja lähimmäistesi hyvinvoinnille.

TARJOUS 10 € (NORM. 39 €)

Lasten haastava käyttäytyminen on yksi kuormittavimmista tekijöistä kasvatusalalla. Haastavat kasvatustilanteet -kirja tarjoaa käytännönläheistä tietoa ja ohjeita, kuinka näihin tilanteisiin voidaan tarttua päiväkodin arjessa. Lapsen yksilöllinen ja lämmin tukeminen ei suinkaan ole pois muilta lapsilta eikä lisää aikuisen työtaakkaa. Päinvastoin tilanteet ratkeavat helpommin ja nopeammin, kun aikuinen sitoutuu vuorovaikutukseen lapsen kanssa, kuuntelee tätä ja osoittaa antavansa tukea. Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille.

TUTUSTU.

Photo by Anna Kolosyuk on Unsplash

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.